lik som en herdinna

sanat > on neitonen kaino armainen < LIKSOM EN HERDINNA

Olis tosi ihana saada suomennos alkuperäisestä bellmanin tekstistä kokonaisuudessaan. Suomalaiset sanat on jotenkin eri .....oloiset,,

Lisään koko höskän, Hurjan kova pyyntö on, mutta tuo tunnelma pitäis saada suomennokseen. OLISIKO JOKU NIIN YSTÄLLINEN JA ----viitseliäs.


Angående Ulla Winblads Lustresa til Första Torpet, utom Kattrumps Tullen
Pastoral, dedicerad til Kongl. Secreteraren Kellgren.



Liksom en Herdinna, högtidsklädd,
Vid Källan en Juni dag,
Hopletar ur gräsets rosiga bädd
Sin prydnad och små behag.
5 Och ej bland Väpling, Hägg och Siren,
Inblandar Pärlors strimmande sken,
Innom den krants i blommors val,
Hon flätar med lekande qval.

* * *

10 Så höljde min Nymph på Floras Fest,
Et enkelt och skiftat flor;
Då hon utaf Mollberg buden til gäst
Ut til Första Torpet for.
Det Torpet lilla, straxt utom tulln,
15 Där kräftan ljustras röd i Kastrulln,
Och dit Brunsvikens bölja klar
I vatrade vågor sig drar.

* * *

Helt tunn i en Nankins Tröja snörd,
20 Vår Ulla sitt Intåg höll;
Tunt lyft af Zephiren Halsduken rörd,
I vicklade skrynklor föll;
Dess Front sågs ej i bucklor mer spridd,
Och Nymphens Kjortel, knappad i vidd,
25 Ej vådligt mer i ögat stack,
Och Skon bar nu ingen hvit klack.

* * *

Märk, mellan Gärdsgårdars krökta led,
Hur' Torpet det sluttar ner;
30 Til vänster bland Granars måssiga hed,
Den vägen man rundad ser,
Där Bonden tung med rullande hjul,
Illfänas til sitt rankiga skjul,
Och i solgången hinner fram,
35 Med Kycklingar, Kalfvar och Lam.

* * *

Just där innom Torpets högda gräs,
På granrisadt farstu-golf,
Steg Ulla utur sin gungande Chaise,
40 En Söndag, så klockan Tolf,
Vid pass då Jofur åskan bestämt,
Och Dandryds klockor pinglade jämt,
Och Tuppen gol i källar-svaln,
Och Svalan flög långt in i saln.

45 * * *

Nu började Tumlarn gå ikring,
Och Mollberg han damp af stoln;
Vår Nymph men sin arm och blixtrande ring,
Slog Tallstrunten ut på Kjoln.
50 Herdinnan trumf i bordet hon slog,
Och kjorteln öfver axlarna drog;
Och Mor på Torpet, utan krus,
Måst borga vårt Herrskap sitt rus.

* * *

55 På backen mot luckan Hästen gul
Upreser sin man i sky;
Så Korg och Blankarder, Skenor och Hjul
Med lossnade skrufvar fly.
I eldad brunst han trängtar sin kos,
60 Och frustar med en gnäggande nos.
Men Ulla, kullstjelpt som en Fru,
Med Mollberg hon snarkar ännu.







Har første korrekturlæsningMangler anden korrekturlæsningMangler tredie korrekturlæsningMangler kildeangivelseMangler sidehenvisninger


Vis printudgave...
Send en rettelse...
Næste tekst...
Forrige tekst...




Søg: Skift til den danske samling.Skift til den britiske samling.Skift til den tyske samling.Skift til den franske samling.Du befinder dig i den svenske samling.Skift til den norske samling.Skift til den italienske samling.Skift til den amerikanske samling.

vastaan itse...
eikö kikaan ????
Jos pari ensimmäistä värssyä sais "suomennettua"

Vesku Loiri levytti aikoinaan Bellmania suomennettuna melko sanantarkasti (ja varsin loppuriimittömästi), ja tämä oli LP:n ensimmäisenä. Etsipä Youtubesta sanoilla "Vesa-Matti Loiri Fredmanin epistola 80". Veskulta tosin puuttuu LP-formaatin lyhyen keston ja oletettavasti myös tulkintansa painokkuuden vuoksi pari säettä: "Helt tunn i en Nankins Tröja snörd" ja "Märk, mellan Gärdsgårdars krökta led"-alkuiset.


Googleamalla löytyi Veskun sanoitukset:

Kuin paimentyttö korea
Kesäpäivänä lähteellä
Hän poimii kukkaisnurmelta
Nuo korunsa kauneimmat
Ja joukost apilan syreenien
Et helmien sä loistavan nää
Kun sitoo tyttö seppeltään
Noin rakkauden puuskassaan

Niin verhoutui nymfini juhlaansa
Hän kukkiin kauniisiin
Kun lähti hän vieraaksi Molmbergin
Tuohon torppaan niin pikkuiseen
Se aivan lähellä tullia on
Siell' ravut punaiset kattiloissa
Ja sinne vesi lahdenpään
Näin aaltoina etsiytyy

Kas luona torpan eteisen
Hän astuen havuille
Vain jätti nuo keinuvat kiesinsä
Oli sunnuntai päivä tuo
Oli aika Jufursin ukkosen ja
Danderyydin kellot löi
Ja kukko kiekui jossakin
Ja pääskynen lens' huoneeseen

Nyt pikari alkoi kierrellä
Ja Molmberg jo kaatuikin
Mut nymfimme kaatoi kädellään
Tuon viinan hameelleen
Taas paimentyttö lisää pyys
Ja hameensa hän riisui pois
Ja herrasväkemme ryyppäsi
Kun luottoa sai muorilta

Tuoss' pihalla hevonen keltainen
Noin ylöspäin ojentuu
Ett' kiesien kori ja pyörätkin
Siin hajoten murentuu
See kiimassaan pois haluaa
Ja pärskyy hirnuu turvallaan
Mutt' Ulla sänkyyn kaadettu
Ja Molmberg He nukkuvat viell'

Huomasin vasta nyt vastauksen. Kyllä tässä samaa "henkeä" on. Kiitos.